sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Pakkasmuotia

(Tuure tarinoi): Äippä kävi lunastamassa Mutsista ja mirristä Oskun ruuvvat ja samalla tarttu mukkaan "jottain kivvaa Tuurellekkii".


Tuure: Äippä, etootosissas, kaverittii naurraa.
Äippä: Eikä naura. Iivarillahhii on vaikka mitä talavivuatteita. Yks
päivä muuten telekkarissahhii näyttivät koirriin talavipukkeutumista.
Pystykorvallisille koirillehhii on näköjjään pipoja olemassa.....
Tuure: ÄIPPÄ!!! EI!!! Et kyllä ala mittään suunnittelemmaan.
Oskari: Tirsk. Khihihii

lauantai 12. tammikuuta 2019

Lumi-lauantai

(Tuure tarinoi): Käyttiin tännään naattimassa talavipäivästä porukalla montulla. Arvatkeepa vuan oliko miulla kivvaa.

Jaaha, kommee on kyllä keli. Huikopala kyllä alakas
jo maissttuu. Kaiveleppas, äippä, sitä vyölaukkuus.

Kiitti vuan, et sitte vielä syvemppään
hankkeen keksinnä niitä nameja viskkoo.

Isäntä, et oo tosissas. Mittee sie sen kepin tuonne heitit?

Eiku neliveto piälle nii kyllä lähttee!

Mikä makssaa - heitä uuvelleen ja sassiin.

maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuosi 2018

(Tuure tarinoi): Äippä sano, jotta tää vuos alakkaa olla kohta lusittu. Siitä mie sain itean, jotta mitähän jos muisteltas mitä meille kohta männä vuonna on tapahtunu.

Tammikuu - maaliskuu

Lunta oli aika paljo

Miulla oli omassa pihassa oma lumivalli, jossa oli
hirmmeen hauskoo möyriä

Mualiskuussa alako jo aurinko kutitella kirsuu

Huhti - toukokuu
Huhtikuussa myö juhlittiin meijjän synttäreitä .
Oskari täytti 17, mie 7 ja Tyyne 6 vuotta.
Toukokuussa löyvettiin uusia lenkurointimuastoja
Kolmisopesta. Välillä oli jo aika lämmin.
Kesä - heinäkuu
Kesäkuussa isäntä ja Arto-setä rakentivat
aijjan meijjän pihan ympärille.
Ja Oskarilla alako vappaus eli ulukoilu
iliman valjjaita ja naruja.

Juhannuksena myö olttiin Pohjois-Karjalassa koko porukka.
Tässä mie otan aurinkkoo Ilosaaressa.

Oskari ja Tyynekkii olivat pitkästä aikoo
samassa osotteessa, mutta ei yhtä aikkoo
samassa huonneessa. 
Heinä - elokuu
Heinäkuussa myö olttiin äipän kansa lomalla.
Oli aika kuuma koko ajan.

Myö käyttiin moikkoomassa miun hyvvää kamua Iivaria.

Mökillä lommaillessa mie tein tuttavuutta
vähä pienemmän kaverin kansa.

Elokuussa alako haista jo vähä syksylle, mutta kessee
oli kuitennii vielä jälellä.

Syys - lokakuu

Syyskuussa myö olttiin Polovijärvellä koko porukka ja
käyttiin retkeilemässä Patvinsuolla.

Mie tapasin pitkästä aikkoo miun hyvän kaverin - Oton.
Otto oli meijjän vuokraisäntä.
Lokakuussa myö löyvettiin lopultahhii mehtä.
Isäntäväki keräs sieltä jottain suppiloita.
Marras - joulukuu
Sielä metässä myö on käyty siitä asti. Ja vallotettu koko
ajan uusia alueita siellä.

Joulun alla myö käyttiin äipän kansa vanhoilla huudeilla
Onttolassa....

...ja viettiin aikkaa myös Tyynen kansa.

Myö toivotettaan koko porukka:
Oikkein hyvvää uutta vuotta kaikille kamuille
palveluskuntineen!


lauantai 29. joulukuuta 2018

Jälkijoulu

(Tuure tarinoi): Mie jo luulin, jotta joulu on tältä vuuvvelta ohi, mutta eippään ollukkaa. Heti pyhien jäläkkeen miulle nimittäin tuli postia - ihan omalla nimellä.

Miun hyvä kaveri, Iivariha, se oli pistännä kustin polokemmaan
ja miulle pakettii kiikuttammaan.

Oota sie Rottis nyt siinä sillä aikkoo ku
mie aukasen tään Iivarin kirjjeen.

Tiällähä on joululahja! 

Hieno pesukarhu (on vielä melkein ehjä)
ja kortissa terviisit koko porukalle.
Tänks kamu! Tää oli kyllä mieluinen lahja.
Ennen joulua myö käyttiin äipän kansa Iivarin luona kylässä. Jo oli tuas niin mukava nähä Iivarrii ja Äetiä. Tarkempi raportti vissiitistä löyttyy Iivarin plokista.

maanantai 24. joulukuuta 2018

Joulutervehdys

HAUskaa ja MAUkasta joulun aikaa kaikille

kamuille palveluskuntineen!







Toivottelevat 

Tuure, Oskari ja Tyyne 

+ muu lauma

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Vanha tuttu

(Tuure tarinoi): Sillon ku myös vietettiin sitä ihannaa viikonloppuu entisillä kotikulumilla nii myö tavattiin tuttujakkii. Meijjän majotuspaikassa oli vastassa tuttu kaveri: Otto. Myö ollaan Oton kansa hyviä kavereita ku ollaan usseempana kesänä oltu Oton vuoralaisina sen talossa.

Joo, tuttu kaveriha tää on, vaikka onnii uus tyylikäs kamppaus Otolla.

No, tervetulloo nyt sitte tuas. Työ tulittakkii iha isolla
porukalla tällä kertoo.

MITÄH! Onko teillä mukana kissahhii.
Toitta sitte kilippailijan miun revviirille.
No sovittaan sitte nii, jotta mie hallinnoin ulukotiloja
ja kilippailija suapi lainata miun talon sisätiloja.

Tuure tuu! Männään ranttaan tutkimmaan paikkoja.
Tiälä onnii vaikka mitä mielenkiintosta.

torstai 13. syyskuuta 2018

Ihana viikonloppu

(Tuure tarinoi): Uus viikonloppu on kohtsillään käsillä, mutta antakkeeha ku mie kerron minkälaista meillä oli männä viikonloppuna.

Perjantaina myö pakkauvuttiin koko porukka Hoppahopiaan ja lähettiin ajelemmaan. Vähän ennen Tuusniemmee Oskari ilimotti takapenkiltä, että suapi tulla pyyhkimmään. Oli niäten isompi hätä yllättännä kesken matkan. Äippä komenti isännän siivvuuhommiin ja yökkäili ite vieressä.

Lopulta myö piästtiin perille ja oltiinnii aika tutussa paikassa. Se oli se talo, jossa myö äipän kanssa on oltu muutamana vuonna lomalla ja on sielä Osku ja isäntähhii kerran olleet mukana.

Paras juttu oli kuitennii eessä seurraavana päivänä. Uamulla myö lähettiin meijjän kavereitten, Leilan ja Arton, kansa tuas ajelemmaan. Hoi kotvalleen ku olttiin ajeltu nii tulttiin semmosseen paratiissiin, jotten paremmasta tiijjä. Se oli semmonen käveleksimisalue, joku Patvinsuo se oli. Vuan oli ihanat maisemat ja metät. Ja hajut. Äippä tuummailkkii jotta on se ku pittää Savvoon lähttee, että Pohjos-Karjalasta löyttää niin ihanan paikan. Nytpähä paikka tiijjettään ja sinne männään uuvemmannii kerran.


Valjjaat näkkyy olevan piällä miten sattuu,
mutta ei tuo kyllä männöö haitanna.

Myö käyttiin semmosella purolla. Se oli
vähä niiku semmonen taikapuro tai
ainahhii näytti semmoselta. 

Äippä komens miut siihe sillalle posseeraammaan.
Leila-täti sano, jotta ei hää oo ennen nähty
jotta koira käskien posseerraa. Mitä tuossa
nyt on ihmettelemistä. Miehän posseerraan ku äippä
pyyttää ja se sannoo sitte kiitos ku on suanu kuvasa
otettua. Ja mie sua kuvvauspalakkion. 

Ja pitihä sielä matkan varrella vähän
keppihommijjakkii tehä.

Hiekkarannalla oli mukava hilipetellä....

.... ja sitä rantoo riitti

Jaavainnii, miulle että sitte retkimakkarroo
varanna. Elä nyt sitte näihen kansa. Hmph!