keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Joulutervehdys





Lokoisaa joulun aikaa kaikille kamuille perheineen!

Toivottavat Tassuveljet ja niiden sisko isäntäväkineen

tiistai 23. joulukuuta 2014

Joululomalla

(Tuure tarinoi): Miullapa alakohhii joululoma jo perjantakipäivänä. Sillon isäntäväki lähti haahuilemmaan piäkaupunttiin ja mie piäsin Satu-tätin ja Jarkon hoittoon. Oskari ol sittä kotmiehenä. Eilissäiltana mie tulin kottii. Satu-täti kuulu äipälle sanovan, jotta suatta rahat (mitkä rahat?) takasi, jos tämä koirruus tänä iltana hilluu ja remelttää. Sillä se kait oli tarkottavinnaan, jotta lomalla miulla oli nii paljo kaikenlaista äksöniä, jotta olin kyllä toenperrään aika tööt ku kottiin tulin. Älyttömän kivvoohan miulla tuas hoijjossa oli, ku myö hunttasttiin ulukona monta tunttii päivässä, kylätelttiin ja koirakavereitahhii mie kerkisin tappailla. Joka kyläpaikkaan oisivat ottopojaks ottanneet ku sen verran vieraskorree älysin olla.

Nää kuvat on otettu mökkireissulla ja ne on Satu-tätin ja Jarkon ottammii.

Yllätysyllätys - mökilläkkii mie tein puuhommii

Mökillä näytti jo iha talavelta

Täs mie makkailen laiturilla ja muistelen, mitenkä
mukavata oli kesällä järvessä ryllätä ja ottoo aurinkkoo

Ei tarvinna paljo unta ootella ku sisälle piästiin.
Masse-majavvoo ei näytä vielä nukuttavan, mut
sepä olihhii koko päivän sisällä

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Kyläluudat

(Tuure tarinoi): Miulla on vähä kiirusta pitänyt ku on ollu kaikelaissii hommii ja etustustehtävvii. Viime viikonlopppuna mie olin yökylässä Satu-tätin ja Jarkon luona. Sillo mie olin niihen mukana mehtähommissa. Vähäkö oli kivvaa. Eilissäpäivänä myö käyttiin isäntäväin kansa yhen äipän vanahan kaverin luona kylläilemässä. Kotona ennen lähttöö piettii infotillaisuus siitä, mitenkä kylässä pittää sittä käättääntyä. Aika hyvästi mie ohjjeet muistin vielä kyläpaikassahhii.

Tyynellähhii on mummin luona ollu kivvaa. Se on oma-aloitteisesti ruvenna kylättelemmään nuapurin mummon luona; heti livahttaa sen asunttoon, jos mummot erehttyyvät rappukäytävässä liijan pitkäks aikkoo juoruillemmaa. Ja sittä kiukkuvvaa ku kottii pittää tulla. Kuulu äippä sanovannii, jotta myö taijettaannii olla semmossii kyläluuttii Tyynen kansa.


Elä sie nyt puutu, ku mie
neuvottelen Muumin ja Masse-majanvan kansa
kumpi piässöö mökille mukkaan.
Leksa-leijona jo tiettää, ettei se piäse.


Mie en ainakkaa oo mikkää kyläluuta. Mie tykkeen olla omassa kotona.

No mittee? Tää on nyt miun paikka, ku Tyyne ei oo kotona.
Kyllä mie mahun tässä iha hyvi olemmaa. Ja enkä
mäne tuoho toiselle paikalle, vaikka miten villapehmuketta
siihe kassoisit.

Täs mie en oo oikkeissa mehtähommissa. Kuha jottain aikani
kuluks näpertelin ku käyttiin tännää isäntäväin kansa
pitkästä aikkoo Kulhossa mehtälenkillä. 

Eikö ookkii mukava ku tuli lopultahhii lunta muaha?
Miusta ainahhii on.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Poikamieskämppä

(Oskari tilittää): Myö eletäännii Tuuren kansa nyt poikamieskämpässä ku Tyyne muutti jokskkii aikkoo mummin luo. Tännää miul on ollunna ihana päivä ku koirahhii lähti kavereittesa kansa mökile.


Äippä sannoo, jotta meillä näyttäähi iha poikamieskämpältä.
Kamppeet jos pois kerevvää, nii heti kyllä kannettaa takasi.

No, en kyllä raivvoo leluja. Miust ne on just oikeilla
paikoillaan. Siivoo ite jos häirihtöö.

Tännää on ollu miun päivä!
Oon suana kaikki rapsutukset ja
silitykset iha itelleni.

Isäntäväki kävi Tyynnee tervehtimässä.
Veivät sille sen oman kupin, nii
jopa alako ruoka maistummaa.


Tässä ei oo kohttaus piällä, vaikka julumalta näyttäähhii.
Kohtaukssii tulloo onneks harvakselttaan ja
Tyyne jakselloo iha hyvi. 

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Mummin tyttö

(Tyyne touhuaa): Tiällä Tyyne, mummola. Miul on tiällä kivvaa mummin kansa. Par viikkoo on männynnä vähä pöhnässä ja hittaalla käyvessä. Nyt mie kuitennii alan olla oma ihteni. Eilissäpäivänä mie autoin mummii juhlavuatteihe valihtemassa ja vetelin kaikki sukat vuatekuapista lattijalle. Mummi sano vuan, että se on tervveen kissan merkki.

Mie oon keksinnä semmosen uuven leikin. Aina ku mie ällyyn, jotta mummi on tekemässä lähttöö ulos mie viännän nuamalleni semmosen hylättykissaraukka-ilimmeen. Siinäpähä lähttöö sittä, nii. Sittä jos minnuu vielä huvittaa leikkii sitä leikkii, nii mie mään piilloon ku se tulloo kottiin. Siinäpähä ehttii ja huutelloo. Mitäs läks.

Iltaruoka on jonnii aikkoo maistunna vähä erlaiselle, mut kyl mie silti oon sen syönä. Ens viikolla ruoka kuulema ehkes alakkaa maistuva tuas tavalliselta. Tiäläoloaikana mie oon suana yhen hullukissa-kohttauksen eli ei niitä kovin ussein tule.Äippä ramppovvaa tiälä monta kerttoo viikossa minnuu kyyleemässä ja kopeloimassa. Pysys vuan kotonnaan nii myö suatas mummin kansa olla rauhassa. Tuurehhii on minnuu käynä kahtomassa. Se on kyllä ollu kivvoo.



Tällee mie pötköttelen rinsessatyynyllä
ja katon mummin kansa Emödeillii ja
kaunniita ja rohkelikkoja

Suatampa ottoo torkuttii ku tunttuu
niimmuan mukavalta

Isännän lahkkeissa on joku tuttu haju.
Ai Oskari haissoo? Oskari huu, nevöhööd

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Kaikenlaisia lomia

(Tuure tarinoi): Meijän plokissa on ollunna viime aikona vähä hiljasta. Myö olttiin ensi lomalla; Mie olin Tassuparkissa ja sitte Satu-tätin luona, Oskari paratiisissaan Vallattomissa villoissa ja Tyyne mummolassa. Isäntäväki kävi sillä välin pyörimässä jossain Rivieralla.

Lomilta ku tulttiin kottiin nii muutaman päivän piästä Tyyne kävi tuas yhenäkin Oskun kimppuun. Osku säikähti sitä niimuanperusteellisesti, jotta piätti muuttoo saunnaan asummaan. Tyyne lähti sittä aika äkkii takasi mummollaan.

Männä keskiviikkona Tyynellä sittä oli elläinliäkärireissu äipän ja mummin kansa. Olivat kuulema puoltunttii kaivanneet verta sen pikkutassuista. Hyvin oli  alakkuun kärsvällinen ollu, mutta sittä oli pitänä laittoo jo koppa piähän. Äippä sano, jotta Tyyne oli sillo näyttäny iha sarjakuvahiireltä. Kuvia ei ollu ruahtinna ottoo. Liäkärille äippä oli sittä perästäpäin sanonna, jotta hiä ois jo Tyynenä tintanna mokommii vervarkaita. Verarvot ol onneks hyvät eli mittään trammaattista ei pitäs olla.

Joka tappauksessa Tyyne on nyt sairaslomalla kun sen selekärangasta löyty kippee. Ep...lep... no jottain lepsustautivakkii kuulema eppäillään. Tyyne onnii nyt sittä toistaseks mummin luona. Par viikkoo kuulema pittää kipuliäkettä ottoo ja sittä katottaan, mikä on tilanne. Tyyne jakssaa iha hyvin eikä niitä lepsuskohtauksiakkaa oo viime aikona ollu. Mie kävin Tyynelle eilen pitämässä seuroo ku isäntäväki oli toisen mummin synttäreillä Kuopijossa ja ihaha tuo hyvässä hapessa näytti olovan. Terviisiä laitto kaikille.

Ja vaamalla en tule tiältä pois ku se hullu akka on sielä.

Mooooiiii! Tiälläkös sie oottii. Mie jo
vähä ihmettelin, mihin sie oikkein hävisit.

Tarkistettaan vielä varmuuvenvuoks.
Juu, kyl se sie oot. Tutulle hajahttaa.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Lukukissa

(Oskari tilittää): Äippä luki lehestä, jotta meijän kirjasttoon etittään lukukoiroo. Tuureha on huaveillu lukukoiran urasta jo pitkkään. Äippä kuitennii vielä miettii, täyttääkö Tuure vielä pätevyysvuatimuksia. Ku pitäs olla rauhallinen ja osata käättääntyä asiallisesti. Nuaman nuoleminen ja sylliin kamppeeminen ei ilimeisesti sittä oo tämmöstä käättääntymistä, sillä semmosta Tuure käätös on.

Ois meillä kuitennii yks tarjokas kirjaston palaveluksseen ruokarahoja tienoommaan:

Sanomalehtiin uutiset tuntuu vähemmän ahistavilta,
ku lehen välissä pörissöö lukusalikissa. Ja jos on oikkein
ikävä uutispäivä, nii suattaapa lukusalikissa pyörähtee
lukijan sylliinnii hurisemmaan.

lauantai 13. syyskuuta 2014

Lauantaiylläri

(Tuure tarinoi): Tännään miut onnistuttiin yllättämmään jo heti uamusta. Lähettii muka mehtälenkille Kulhoon isäntäväin kansa. Jottai se äippä eeltäkäsin tuntu höpöttävän, jotta sielä sitte pittää käättääntyä asiallisesti ja kohtelliaasti. Perille ku tulttii nii myö pyrähettii jo isännän kansa eeltä  mehttään - äipällä ku tuntu tuas liikkeellelähtö kestävän. Kohta se kuitennii könys perästä ja että kyllä ikinä arvoo... Sillä oli mukana Satu-täti, Jarkko ja kummityttö. Ja tää:

IIK! Mie oon Minni. IIK! Kuka sie oot?

Minni oli tullu hoittoon Satu-tätille. Sitä tuntu ensalakkuun vähä jännittävän ku sen omat immeiset ei ollu mukana ja se oli iha ouvossa paikassakkii. Mie en ollu siitä tietäkseenkkään. Ajattelin, jotta anttaaha likan vähä rauhottuva. Eihä siinä sitte pitkkään männykkää ku...

Puss vuan siullekkii

Minni kuitennii tykkäs viiletellä ommii polokujjaan...

... ja mie keskityin ommiin harrastukssiini

Aika hyvästi sillä jalaka nous, vaikka muavara on nuinkkii matala.

Namiloitahhii se osas pyytee oikkeeoppisesti

Välilä myö leikittiin Seurroo Satu-tättii  -leikkii

Ja posetuskuvvauksiltakkaa ei tietenkkää voitu välttyy.
Psst.. Minni... kamera on tuola päin

Rinnakkain riittävät kaks sekunttii

Sitte se mäni tuas... Tuli kuitennii takas ku kututtii

Satu-täti on meijän kummannii iidoli
 
Mitä sie löysit? Ai niitä sinissii....

Kyllä miekkii niistä tykkeen. Mää sie nyt siitä ommaan puskkaas.
Lenkin eestyissä Minnistä sukkeutu oikkein joukonjohtaja
Vuan kyllä oli mukava alotus viikonlopulle. Minnin kansa myö yritettää vielä rehvailla ku nää sokkorehvit mäni nii hyvästi.  Huomena lähettään kuulema sitte mökile mummin kansa.



keskiviikko 27. elokuuta 2014

Tuuren laulu


Pieni Tuure-poikanen

uiskenteli veessä

Pieni Tuure-poikanen


lumpeenlehden eessä

Se haukkasi siitä palasen

ja sanoi sitten: "Hei, mie olen iloinen".

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Tuuren lomakuvia

(Tuure tarinoi): Nyt ku ilimat alakaa olla sopivan viilleitä on mukava muistella lommaa ja kuummii kesäpäivvii. Kuvat on Satu-tätin ja Jarkon ottammii.

Mie harjottelin laivurin tutkinttoo varten.
Eippään muute ajettu karille ku mie olin kokassa.

Mökillä hamppaat pesttiin eri lailla ku kotona.

Ku hävveyksissä ollu vrispii lopulta löyty,
mie pijin sen visusti tallessa

Vripsiitä suatto käyttee myös toispuoleisena
häikäsysuojana

Huoh, kyllä sielä mökillä oli mukavata.
Ens kesänä ehkä sitte uuvesttaan.

maanantai 18. elokuuta 2014

Vielä on kesää jäljellä

(Tuure tarinoi): Männä viikonloppuna naatiskeltiin vielä mukavasta kesäkelistä. Sen kunniaks käyttiin parriinkkii otteessee pitkästä aikoo mehtälenkillä. Vähäkö oli kivvaa...

Äippä, aika kivvoo olla pitkästä aikoo miun
mehtähuudeilla. Eikä tiälä mittää kiärmeitä oo.

Mie en nyt jouva jiämään taivastelemmaa
ku nii on paljo hajuja haistelemata.

Viilettäissä tuli iha kuuma ja
piti tankata välilä.

Aika paljo näitä sinissii tiälä. Hyvvii ovat.

Isäntäväki toi kerrannii dokipäkin
miulle ravintolareissulttaan. Ylleesä ne
ahtaat ite kaikki ruuvat kitusiisa ettei
jiä mittää dokipäkkiin pistettävvee.

Eilen piäsin naatiskelemmaa rantaelämästä
koirriin omala biitsillä. Tänne myö tullaan
uuvemmannii kerran.