maanantai 27. heinäkuuta 2015

Tulijaisia

(Oskari tilittää): Äippä on viime aikona viiletelly pitkin Suomee. Onneks on muistanna tuuva niiltä reissuilta myös tulijaisia meille kotmiehille.

Äippä oli Kuhmossa jossain kammarissa kuuntelemassa
mussiikkii. Siltä reissulta oli löytynä tuo koirakyltti. Kissa-
kyltti meillä oli ennestään, mutta nyt se laitettiin
sille kuuluvalle paikalle meijän ovenpielleen.

Mikkelin reissulta meille tuottiin uus perhheenjäsen. Se on
kotosin Tuuren syntymäkoista Kerimäiltä. Aika pehmmee
on kaveri  ja sen kansa on mukava leipuroija.

Tykkeen! Paras tulijainen ikuna.

Tässä on joku tuttu tuoksu. Oonkoha
mie joskus pussaillu ja paimentanu tätä kaverrii.

Riitta oli väkertäny tehä tämmöset. Keitähä muistuttaat?

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Issikkaerkkari

(Tuure tarinoi): Myöpä käytiinni eilen retkellä äipän ja sen kaverin Tiinan kansa. Myö olttiin Mikkelissä islanninkoirriin erikoisnäytelmissä. Mie olin sielä ihan vuan turistina enkä käynä näyttelemässä ihteeni kehässä. Mut miun velipoika Kustipa kävi kehässäkkii hillumassa. Kustin emäntä kyllä sano, jotta mie oisin Kustin määtiijä voittanna, jos oisin kehhään asti tullu. Mie ku oon kuulema vähä isompi ja kommeempi.

Ulukomualainen tuomari ois kyllä miullehhii varmmaan sanona samat arviot ku Kustillekkii; isot korvat ja korkkeet jalat, just ja just issikaks tunnisttaa. Myö ollaan äipän kansa sitä mieltä, jotta kommeita ollaan Kustin kansa kumminnii, sanovat ulukomuan elävät mittee muuta tahasa.


Oonkoha tässä mie vai Kusti?
Kusti se on, sillä äippä ei muistanna
miusta ottoo ollenkkaa kuvvii.

Samanlainen hymy Kustilla on ku miullakkii.
Otassa sillä on valakonen salama, miulla
on se immokuutsatupee.

Alakko sää mulle uhittelee? Tuleppa lähemmäs nii täält pesee.

Hitoksseen hiki tulee täs näyttelemisessä.

Siinä teil parempaa puolta. Eiks ooki komeet pussihousut mulla?
Oli sielä näytelmissä muitahhii tuttuja. Esmerkiks miun sisko Nuura koko perreesä kansa. Nuuran kansa assuu kaks muutahhii issikkoo. Ne on sisarukssii ja niitten nimet on Neeka ja Nonni. Neeka on miulle pentuajoilta tuttu tyttö, mut sitä Nonnii en oo vielä tavanna.

Ihana Neeka vaaleanpunaisessa unelmassaan.

Nuura-sisko oli vähä kalju. Pentujen suaminen on
välillä vähä rankkaa.
Kottiin kun tulttiin nii äippä sano, jotta määhä takapihalle oottammaa, siulle tulloo kohta naisvieras. Tulomatkalla ne niäten olivatTiinan kansa sumplinneet meille leikkirehvit Tiinan siskon tyttökoiran, Lailan, kansa. Laila on Hesan likkoja.

Terve! Miun nimi on Tuure. Sie oot varmmaan se
reskuerekku Laila?

Annaha ku mie vielä tarkistan ennen ku pyyvän tanssiin.

Valssattaanko vai vistattaanko?

Eilen oli kyllä rankka päivä, mut kiva. Äippä sano, jotta mie kyllä oisin ansainna rinnukset täytteen papukaijamerkkiä. Sen verran viksusti osasin sielä näytelmissä käättääntyä, vaikka sielä oli melekkein sata muutahhii koiroo ja mekkala senmukanen. Automatkahhii mäni mukavasti omassa yksiössä auton perällä pötkötellessä. Tulijaisiakkii myö tuottiin, mutta kerrottaan niistä sitte toisella kertoo. 

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Myöhästynyt aamupala

(Oskari tilittää): Eilisuamuna mie jouvuin lievee törkeemmän laiminlyönnin kohtteeks ku miulle kieltäyvyttiin tarjjoilemasta uamupallaa. Mie valitin asjasta koko uamun, mutta kovakorvanen äippä ei ottanna miun valitukssii kuulevviin korviisa. Sano vuan, jotta kohta lähettään, Osku, nukkummaan.

Emmie nukkummaan halluu vuan
mie halluun RUOKKAA

Ruok... krooh pyyh

Sillä välillä ku mie nukuin nii miun suusta oli roplattu ylmiäräset kivet poikkeen ja ponuksena vielä turisteltu aniliineja. Kaikki mäni kuulema käsikirjotuksen mukkaan. Hamppaissiinkkaa ei tarvinna sen enempee koskkee ku koko kalusto on vielä tukevasti aloillaan eikä reikijäkkää ollu näkyny. Ja tätit minnuu kilivan kehu, jotta miten nuorekkaannäkönen ja hyväkarvanen mie oon ikkäisekseni.


No, lopultahhii ruokoo. Jo tässä on
tovin horjuttukkii näläkäkuoleman parttaalla.

Mie sain tämmösen festarirannekkeen.
On se vähä villimmännäkönen ku
Tuuren lapsellinen luuranneke.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Festariranneke

(Tuure tarinoi): Miepä sain tännään elämäni ensmäistä kertoo festarirannekkeen, vaikka rokit tiälä kerkis kyllä jo loppummaan. Äippä niäten oli suanu piähäsä jotta mie en oon kesän aikana ollu ihan oma ihteni vuan jotennii vaisu välillä. No, liäkärriihä sitä sitte piti lähttee tervveystarkastuksseen.

Äipällä oli vuan lievee vaikeempi uskottavvuusonkelma ku se sille liäkärisetälle yritti selittee, miten mie muka oon kesän aikana ollunna jotennii vaisu. Sammaan aikkaan mie yritin kiivetä sen setän sylliin pussailemmaan ja muutennii romelehin joka paikassa sielä liäkärin huonneessa.

Usko se liäkäri äippee sen verran kuitennii, että kohta tuli hoitajatäti varastammaan miulta verta. Mie tietennii tutkin ja tarkastin jokikisen välinneen mitä oli tarkotus käyttee. Kyllä minnuu sitte kehuttiin ja kaksin käsin työnnettiin nammii suuhun ku kuulema nii reipas poika olin, vaikka pistettiin.

Sitte tuli tuas se setäliäkäri ja tuashan miun tietennii piti yrittee sen sylliin kiivetä, jotta yletän pussailemmaan. Enkä mie suuttunna sille sittenkkää vaikka se tonki miun ahterrii - jottain etummaista rauhasta koplas. Sieltähä se vaiva sitte löytykkii niiku äippä oli kuulema mielessään ajatelluhhii ku minnuu kesän aikana oli kyylännä. Mie sain kuulema vielä yhen piikin rokotuspiikkien lisäks, jottain hormmuunia. Mie en mittään piikkejä ees huomanna ku miulla oli naminsyönti just pahimmoilleen kesken.

Äippä kuulu huastelevan sen liärärisetän kansa, jotta verkokkeitten tulokset tulloo sitte ku tulloo ja tää etummaisen rauhasen vaiva on ihan hyvästi hoijettavissa. Kolomen viikon piästä katottaan, mitenkä se hormuunipiikki on vaikuttanna ja piätettään sen jäläkkeen mitä tehhään.

Mihinkä laitteissiin tai rokkiloihin tällä
rannekkeella muka piäsöö?

Oskari suapi oman rannekkeesa kuulema torstaina ku se männöö hamppaittaan puhistuttammaan. Voijjaan sitte verttailla kummalla oli hienompi.

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kesäkaveri

(Tuure tarinoi): Muistatta työ sen miun viimekesäsen kaverin, Saagan? Eilissäpäivänä myö tavattiin uuvesttaan ku käyttiin mummin entisen mökin nuapureita moikkoomassa. Kyllä meillä oli tuas hauskoo juosta ja painnii yhessä. Vaikka kuulema ollaan kummattii rauhotuttu vuuven aikana ku ollaan tultu muka aikkuisiks.

Meistähä taittaa tulla semmosia kesäkavereita. Mie nimittäin piäsen ens kuussa, tai sitte ku ne siniset kypssyy, uuvesttaan Saagan luona käymmään ennen ku se tuas talaveks lähtöö sinne piäkaupuntiseuvulle.

Saaga on eelleen aika iso tyttö.

Tää pulikka on nyt miun, vaikka
miten ois siun hamppaanjäläkiä siinä ennestään 

Kyllä mie tiijän, jotta sie kyyleet sielä takana.

Sainhan mie tään ikioman pulikan lopultahhii.

Vieraallehhii käyttiin ehtimässä oma pulikka.

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Luulöytö

(Tuure tarinoi): Tais ollahhii jossain vaihheessa puhetta, jotta äipällä alako loma. Ja meiltä Oskarin kansa mäni rauha. Yhtenä päivänä alakovat isännän kansa riehummaan jo heti uamusta. Ensin kastelivat ja laappovat ikkunat. Siinä mäni miunnii huoneen nenätaijeteos pesuveen mukana.

Eikä siinä vielä kaikki! Sen jäläkkeen isäntäväki kävi miun huonneen kimppuun. Ensin kampetta kannettiin huonneesta ulos ja sitte kaikki huonekalut, paitsi miun vahtipalli, muuttivat paikkoo ja lattiahhii pyihittiin jollain pahanhajusella. Melekein en uskaltanna ennää ommaan huonneesseen männäkkään sen riehumisen jäläkkeen.

Yks hyvä sivuvaikutus hillumisella kuitennii oli. Äippä teki luulöyvön miun lelulaatikosta.

Nää kaikki on miun - näitä että varasta, harakat varsinkaa.

Mahoton ku onnii hyvvee! Äippä tuumi, jotta
luita kannattaa näköjjään muhittoo muutama vuos
lelulaatikon pohjalla  nii jo alakkaa ne koiralle kelepoomaan.

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Sukuloimassa

(Tuure tarinoi): Eilen myö käyttiin Tohmajärvellä äipän ja mummin sukulaisissa. Mukava oli kyllä sielä viiletellä vappaana ku liäniä ja mielenkiintosta tutkittavvoo riitti. Mie sain sielä perskärpäsen tai ihhailijan, niinku äippä asjan halus ilimasta.


Heeiii, kuka sie oot ja minne sie oot mänössä?

Miun nimi on Hese. Mie oon kokonaiset
kymmenen viikkoo vanaha.

Isopoika, siulla on on aika kiva häntä.

Ai, sie rupesit soittelemmaan sillä ukin tekemällä pajupillillä.

Minne myö nyt männään?

Elä nyt siekii alota! Miulla on ihan
sopivankokosen tassut - ainahhii sitte joskus.

Vieras on hyvä vuan ja syöpi sitä miun luuta.
Jätä kuitennii jämät, jooko.

Äippä sano, että myö ehkes männään vielä lomalla ollessa uuvesttaan käymään Hesen luona. Äippä kyllä tuumaili, jotta sitte voipi Hese ollahhii jo Tuuree isompi ja painavampi. Mie kyllä luulen, jotta äippä tuas yrittää minnuu ällyyttöö. Sehä on vielä iha pentunen ja pentuset on pienii.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Naisvieraita

(Tuure tarinoi): Eilissäpäivänä ku mie tulin isännän kansa kottiin päiväpissitykseltä meijän pihalla ootti yllätys: Naisvieras! Isännän kolleeka oli hoitokoirasa kansa tullu minnuu rehvoomaan. Tään tytön nimi oli Hudi tai Houdie, emmie joutanna tätä nimiasjaa niin selevittämmään ku mulla oli tärkeempeehi tekemistä.


Juu, tyttö näytät olevan.

Ja eiku hommiin! Eläkä sie äippä nyt puutu tähä.

Aijotta, tanssittaan kuitennii ensin.

Mie näytin sille likalle miun parraimmat muuvit.
Kato! Mie tanssin siulle tämmösen merirosvotanssin.
Puujalaka vuan puuttuu.

Ei se likka oikkein miun muuveille lämmennä.
Muuten kyllä tuli hiki ja kivvaa oli.
Tännään myö lähettään isäntäväin ja mummin kansa sukuloimmaan Tohmajärvelle. Sielä on kuulema miullehhii kaveri ja infotillaisuuvessa ohjeistettiin, jotta olis hyvä osata käättääntyä ku kerta kyllään piäsen.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Tyynen kesäkoti

(Tyyne touhuaa): Tännään olihhii kiva päivä ku Tuure tuli minnuu tervehtimmää. Mie oon kuullu ku äippä ja mummi on puhupalassa rollanneet miun asjoista. Että pitäskö muka lähttee iha liäkärrii ku eivät sua selevvee, oonko mie oma ihteni vai en. Piättivät kuitennii vielä minnuu tarkkailla ku mittää varsinaista hättee miulla ei oo. Tuurennii kansa olin iha normaalisesti.

Tääkö se on se Tyynen kesämökki.
Eisempuolleen, mikäpä tiälä on köllötellessä
ku sisustuskkii on mietitty kissoo varten.

Isännän kengissä on tuttu tuoksu.

Tuure leikkii aina tuolla pallolla mummolassa käyvessään.
Mie tykkeen rapsuttoo tätä mattoo, vaikka en muka sais.


perjantai 3. heinäkuuta 2015

Kesän ensimmäiset

(Oskari tilittää): Miun päikkärirauha on tällä viikolla ollu lievee törkeemmin uhattuna ku meijän katolla on rymistelty ja paukutettu oikkein urakalla. Tänä uamuna mie sitte piätin, jotta nyt suapi riittee - mie karkkoon kottoo. Kesän karkkailukaus on nyt sitte korkattu.

Ja PAH! Paimenkoiran kansa samassa tallouvessa
asuminen rajottaa miun karkailuvappautta.
Yks isäntäväin mielistelijä niät ahistaa miut
aina semmosseen pihannurkkaan, josta isäntäväin
on miut heleppo poimiva sylikyyttiin ja sissään.


(Tuure tarinoi): Miekkiipä korkkasin männä sunnuntaina. Lenkillä ollessa korkkasin esmerkiks kaks vespulloo. Ja ensmäistä kertoo tänä kesänä tuli lenkillä sevverran hiki, jotta piti ottoo iha apukeinot käyttöön. Tännään luvattaan kuulema tänne susrajallekkii hellettä, mut myöpä lähettäännii kylläilemmään järven rannalle ja mie piäsen uimistelemmaa.

Emmie nyt näin ensmäisellä kerralla tohi muata keskellä
tätä viilennysalustoo. Tässä reunalla on iha hyvä.