sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Huiputuksia

(Tuure tarinoi): Meillä oli viikonloppu aika korkkeelentonen. Eilissäpäivänä myö käyttiin huiputtamassa se paikka, mistä meijjän uus pesäkaupunti on kuulusa. Tännään myö käyttiin vähä pienemmällä mäillä, mutta korkkeella ol sekkii.



Äippä, sie et vieläkkää muistanna ostoo miulle
niitä aurinkolasija. Häikässöö. Männään jo!!!
Tääkö on se iso mäki? Ai ei vai?
Mitäs varten sie sitte ujelsit ku ylös kiivettiin.
No, on tää toillaannii vähä korkkeemmalla. 
Ja tiältä näkkyy pitkälle asti - iha kaupunttiin asti.
Kiva ku myö tulttiin tuas tutkimmaan uusia huudeja.
Tänne myö tullaan uuvemmannii kerran kun
kerta uskallat minnuu vähä aikoo irtihhii pitteee.






sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Aputyttö-Tyyne

(Tyyne touhuaa): Tiälä Tyyne mjjoi! Äippä kävi tuas minnuu moikkoomassa mummolassa. Mie oon kottiutunu uutteen pessään oikkein hyvin. Se Epsanjan Kirppu elikkäs Messi suapi kohta pelätä pelipaikkasa puolesta, sillä mie harjottelen nykysin aika paljo pallon pelluuta. Mummi marisoo, jotta matot on aina seinillä ku mie harjottelen pallonkuletusta.

Kyllä miulla tietysti on muitahhii harrastukssii esmerkiks nää tassutyöt. Mie autoin äippää niitten nuttujen neulomisessa ja mummii ompeluksissa.

Nii ja sitte myö huuvettiin lauvvantaiuamuna sille Iivolle. Äippäkkii huus, jotta hiihä, hiihä, Iivo, nii torilla tavattaan. Isäntäväki ja Iivo ku ovat sillä tavalla samikssii ku ne assuu samassa kaupunnissa.

Äippä: Tyyne. Tyyyyneeeee!

Nomittee? Myö tässä mummin kansa suunnitellaan
näitä ompeluksia, joita sie toit meille värkättäväks.

Niijotta, mää vuan sie sinne turkintrimmuusseen ja kavereitas tappailemmaan.
Kyllä myö mummin kansa nää ompelukset hoijjettaan.
Mie voin tehä sen nutunnii valammiiks ku mie eilissäiltana
katoin mallii ku sie sitä väkersit tehä. 

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Ihana valo

(Tuure tarinoi): Olipa omituinen viikonloppu - aurinko paisto melekis koko ajan. Molempina päivinä käyttiinkkii sitte pitkällä lenkillä kahen eri lammen piällä käpsehtimässä.

Tiällä vartijoin mie!
Katu-uskottavuus kyllä kärsii ku ovessa
on kyltti: Varokaa iloista koiraa


Lammella mie piäsin pitkästä aikoo pinttelemmään
kepin perässä.

Lumi oli mukavan keppeetä ja kutitti nokassa.

Ei lähetä vielä. Isäntä, kuulikko, elä mäne!

Suattas luulla jotta myö asuttaan hirmmeen
vuarallisella alueella ku petoja on joka paikassa.








sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Rantakuvia

(Tuure tarinoi): Tännään myö käyttiin olumppiakisojen vahtoomisen välissä lenkuroimassa Rauhalahen maisemissa. Äippä halus ottoo rantakuvia, ja miehä se jouvvuin rantapoikana posseeraammaan.


Tään auton omistajilla on tainna lenkki vähä
venähtee. Tää nimittäin oli samassa paikassa
ku viimeks käyttiin Rauhalahessa joulukuussa.

Tuoltakoha se kesä kohta jo tulloo, jotta
piästtään uimistelemman?

No, en mäne hiihtolavulle, en. Ei tulis mielleenkkää
varsinnii ku sie narun jatkona painona roikut.

Sitte kesällä mie voin puottoo tuon rinkulan
siulle, jos et jaksa ite pinnalla pyssyy.

Äippä! Tiälä luavussa on iha miun suuhun sopivvii
puukalikoita. Jaa, ei sua ottoo, vai?

Suatta arvata kolomesti, otinko kumminkii?

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Viikon varrelta

(Tuure tarinoi): Viikko näytti alakavan ihan mukavasti ku äippä jäikkii muanantaiuamuna kottiin. Sillä oli joku ettäinen työpäivä. Uamupalan isäntäväki kuitennii unohti miulle antaa, joten siitä tulloo miinuspistteitä. Muutaman tunnin se teki töitä eli kirroili sille tietokonneelleen. Sitte se sano, jotta nyt lähettään, Tuure, vähä ajelemmaan.

Ei myö pitkälle ajeltu. Semmosen talon pihhaan mäntiin, jossa miekii olin joskus lenkillä käynä. Jo sillon panin merkille, jotta mielenkiintossii kamujen hajuja oli piha täynnä. Sissään ku mänttiin nii mie hokasin, jotta nythän myö ollaannii liäkäripaikassa. Kohta tulihhii semmonen tyttöliäkäri kuhtummaan minnuu semmosseen huonneesseen. Äippä ja liäkäri rollasivat miun asjoista ja miula alako käyvä aika pitkäksi. Mie joutessani kiipesin äipän kautta sinne liäkärinpöyvvälle. Liäkärityttö sitä ihmetteli, jotta ylleesä ne tiältä ovesta ulos pyrkkiivät. 

Eisempuolleen kiva oli se liäkäritäti. En mie kehanna sille ees suuttuu, vaikka se varasti miulta verta ja mahapattii neulalla tönki. Mittää akkuuttia hättee miula ei oo. Hystseerikko-äippä se vuan halus varmmuuven, ettei mittää ikävee yllätystä oo miun mahhaan kehimässä. Nyt mie sitte oon tieetillä ja suan syyvä vuan niitä julumankalliita raksuja. Sitte kyylättään minkälaisen sävväyksen se tekköö miun mahanpuruille.

Vai vielä nätinvärinen laastari. Hmfh kyllä
oisin pärjännä ihan hyvästi ilimannii.

Ai kävittä työ jossain. Emmie vaan mittään huomanna.
Viikonloppuna myö käyttiin ulukkoilemassa isännän entisillä kotihuudeilla. Mukava oli haistella uusia hajuja ja kävellä metässäkkii.

Aika korkkee mäki kiivettiin. Äippä vielähhii
vinkkuu ja ujelttaa.

Nyt ollaan niin korkkeella, jotta voijjaan
vaikka katella tähtiä sit ku tulloo pimmee.

Tänne myö tullaan kyllä uuvemmannii kerran
ku tiälä voipi talavellahhii pelata vripsiitä.
Mie voin ottoo oman vripsiin mukkaan, jos
vaikka piäsisin pelliin mukkaan.

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Tonttuja liikkeellä

(Tuure tarinoi): Viime viikkoina myö on seurattu salaperästä tonttujen muuttoliikettä. Se alako olkkarin pöyvvällä olevista tontuista, jotka siirtyili hämärän kyhnyssä millon minnekkii. Eppäilyksenalasia oli kaks - nelijalakassii karvanuamoja molemmat.
ÄIPPÄ! Tiälä on tuas uus tonttu lähtennä
muuttomatkalle.

Tonttuja oli ilmeisesti lavastuksellisista syistä
siirrelty lähelle Tuuren leluja.

Tonttuja löytyi kuitenkin usein ilmalämpöpumpun alta,
jossa Oskari tunnetusti usein viettää aikaansa.

Männä viikolla tonttujen muuttaja jäi rysän piältä kiinni ussemmannii kerran ja samalla mie vappauvuin eppäilyksistä.

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Uusi koti ja uusi vuosi

(Tyyne touhuaa): Mjjooi kaikki plokikamut! Mie oon muuttanu! Myö mummin kansa muutettiin uutteen kottiin. Muutto mäni hyvin enkä paljos yhttään raumatisoitunna pesän vaihosta. Uuvessa pesässä ikkunat on matalammalla ja niijjen takana paljo mielenkiintosta kulukijjaa vahattavana.

Äippä! Hyvä ku tulit minnuu kahtommaan.
Tiälä onnii viime aikoina ollu aika outo meno
- tavarroo ja luatikoita pitkin ja poikin huushollii.

Tyyne: Sanot sie, jotta se tarkottaa sitä, jotta myö muutettaan?
Millon ja minne myö muutettaan? Joko se muuttoauto kohta tulloo?
Äippä: Siun muuttoauto seissoo siinä parkkipaikalla. Siut ja siun
kamppeet muutettaan Hoppa Hopialla uutteen kottiin, joka on tässä ihan lähellä.


Miun puolesta myö voijjaan lähttee vaikka heti.
Mie oon valamis kohti uussii seikkailuja.
Muutama päivä myöhemmin Kuopiossa muumitalossa....

Tuure: Äippä! Mikä paukkaa ulukona?
Äippä: Elä kato tuolleen - tällä kertoo se en oo mie.
Se on tuas se päivä vuuvvesta ku paukkaa.
Ei olla milläsikkää. Katottaan vuan telekkarrii ja
ollaan niinku ei oltaskkaa.

Oikein maukasta ja mukavaa uutta vuotta kaikille Tassuveljien ja niiden siskon kamuille!