(Tyyne touhuaa): Viime viikolla torstai oli aika erilainen ku ylleesä. Kaikki lähti mänemään päin peetä jo heti uamusta: Mie en suanu ruokoo, nälissään piti olla ku pojat mussuttivat uamupalasa tuulensuojaan. Sitte isäntä lähti töihin ja äippä jäi vielä nuljuilemmaan kottiin. Jossahin vaiheessa uamua se alako sitten touhuta: kauho unilla olleen Oskarin ulos meijän poksista ja tunki miut tilalle. Sitte se vei miut sinne ouvolle haisevvaan paikkaan ja jätti sinne. Ihan yksinnään piti sinne jiähä! Yritti se siinä mussuuttoo, että pitäkee nyt hyvä huoli meijän Tyynestä.
Päivästä miulla ei oo mittää selekeitä muistikuvia. Taju oli kankaalla ja silleen. Sitte isäntäväki tuli minnuu hakemmaan kottiin. Ensin hölömötettiin joku aika kylppärissä. Mie kuulin, kun pojat partioi oven takana.
|
Mää pois ällö-äippä ku sie oot nii tuhma. Isäntä on ihana,
se ei jätä minnuu minnekkään omituisiin paikkoihin yksinnään. |
|
Meijän kaalimato |
|
Mitään en oo ottanu! |
|
Nyt sitä ruokoo ja vähä äkkiä. Hirmee näläkä. |
Nyt mie oon ollut kohta viikon mummin luona potilashotellissa. Sielä minnuu kohellaan kuin oikeeta rinsessoo eli potilaslähtösesti. Ruokahhii tulloo nojatuoliin, jos ei huvita sitä ruokintapaikalla syyvä. Hyvässä hoijossa mie oonkii toipunna pennuntekovehkeitten viemisestä ihan hyvästi. Tuon potkupuvun ku sais vielä pois, että piäsis kunnolla juoksemmaan.