Aputyttö-Tyyne

(Tyyne touhuaa): Tiälä Tyyne mjjoi! Äippä kävi tuas minnuu moikkoomassa mummolassa. Mie oon kottiutunu uutteen pessään oikkein hyvin. Se Epsanjan Kirppu elikkäs Messi suapi kohta pelätä pelipaikkasa puolesta, sillä mie harjottelen nykysin aika paljo pallon pelluuta. Mummi marisoo, jotta matot on aina seinillä ku mie harjottelen pallonkuletusta.

Kyllä miulla tietysti on muitahhii harrastukssii esmerkiks nää tassutyöt. Mie autoin äippää niitten nuttujen neulomisessa ja mummii ompeluksissa.

Nii ja sitte myö huuvettiin lauvvantaiuamuna sille Iivolle. Äippäkkii huus, jotta hiihä, hiihä, Iivo, nii torilla tavattaan. Isäntäväki ja Iivo ku ovat sillä tavalla samikssii ku ne assuu samassa kaupunnissa.

Äippä: Tyyne. Tyyyyneeeee!

Nomittee? Myö tässä mummin kansa suunnitellaan
näitä ompeluksia, joita sie toit meille värkättäväks.

Niijotta, mää vuan sie sinne turkintrimmuusseen ja kavereitas tappailemmaan.
Kyllä myö mummin kansa nää ompelukset hoijjettaan.
Mie voin tehä sen nutunnii valammiiks ku mie eilissäiltana
katoin mallii ku sie sitä väkersit tehä. 

Ihana valo

(Tuure tarinoi): Olipa omituinen viikonloppu - aurinko paisto melekis koko ajan. Molempina päivinä käyttiinkkii sitte pitkällä lenkillä kahen eri lammen piällä käpsehtimässä.

Tiällä vartijoin mie!
Katu-uskottavuus kyllä kärsii ku ovessa
on kyltti: Varokaa iloista koiraa

Lammella mie piäsin pitkästä aikoo pinttelemmään
kepin perässä.

Lumi oli mukavan keppeetä ja kutitti nokassa.

Ei lähetä vielä. Isäntä, kuulikko, elä mäne!

Suattas luulla jotta myö asuttaan hirmmeen
vuarallisella alueella ku petoja on joka paikassa.

Rantakuvia

(Tuure tarinoi): Tännään myö käyttiin olumppiakisojen vahtoomisen välissä lenkuroimassa Rauhalahen maisemissa. Äippä halus ottoo rantakuvia, ja miehä se jouvvuin rantapoikana posseeraammaan.

Tään auton omistajilla on tainna lenkki vähä
venähtee. Tää nimittäin oli samassa paikassa
ku viimeks käyttiin Rauhalahessa joulukuussa.

Tuoltakoha se kesä kohta jo tulloo, jotta
piästtään uimistelemman?

No, en mäne hiihtolavulle, en. Ei tulis mielleenkkää
varsinnii ku sie narun jatkona painona roikut.

Sitte kesällä mie voin puottoo tuon rinkulan
siulle, jos et jaksa ite pinnalla pyssyy.

Äippä! Tiälä luavussa on iha miun suuhun sopivvii
puukalikoita. Jaa, ei sua ottoo, vai?

Suatta arvata kolomesti, otinko kumminkii?