Vuosi 2018

(Tuure tarinoi): Äippä sano, jotta tää vuos alakkaa olla kohta lusittu. Siitä mie sain itean, jotta mitähän jos muisteltas mitä meille kohta männä vuonna on tapahtunu.

Tammikuu - maaliskuu

Lunta oli aika paljo

Miulla oli omassa pihassa oma lumivalli, jossa oli
hirmmeen hauskoo möyriä

Mualiskuussa alako jo aurinko kutitella kirsuu

Huhti - toukokuu

Huhtikuussa myö juhlittiin meijjän synttäreitä .
Oskari täytti 17, mie 7 ja Tyyne 6 vuotta.

Toukokuussa löyvettiin uusia lenkurointimuastoja
Kolmisopesta. Välillä oli jo aika lämmin.

Kesä - heinäkuu

Kesäkuussa isäntä ja Arto-setä rakentivat
aijjan meijjän pihan ympärille.
Ja Oskarilla alako vappaus eli ulukoilu
iliman valjjaita ja naruja.

Juhannuksena myö olttiin Pohjois-Karjalassa koko porukka.
Tässä mie otan aurinkkoo Ilosaaressa.

Oskari ja Tyynekkii olivat pitkästä aikoo
samassa osotteessa, mutta ei yhtä aikkoo
samassa huonneessa. 

Heinä - elokuu

Heinäkuussa myö olttiin äipän kansa lomalla.
Oli aika kuuma koko ajan.

Myö käyttiin moikkoomassa miun hyvvää kamua Iivaria.

Mökillä lommaillessa mie tein tuttavuutta
vähä pienemmän kaverin kansa.

Elokuussa alako haista jo vähä syksylle, mutta kessee
oli kuitennii vielä jälellä.

Syys - lokakuu

Syyskuussa myö olttiin Polovijärvellä koko porukka ja
käyttiin retkeilemässä Patvinsuolla.

Mie tapasin pitkästä aikkoo miun hyvän kaverin - Oton.
Otto oli meijjän vuokraisäntä.

Lokakuussa myö löyvettiin lopultahhii mehtä.
Isäntäväki keräs sieltä jottain suppiloita.

Marras - joulukuu

Sielä metässä myö on käyty siitä asti. Ja vallotettu koko
ajan uusia alueita siellä.

Joulun alla myö käyttiin äipän kansa vanhoilla huudeilla
Onttolassa....

...ja viettiin aikkaa myös Tyynen kansa.

Myö toivotettaan koko porukka:
Oikkein hyvvää uutta vuotta kaikille kamuille
palveluskuntineen!

Jälkijoulu

(Tuure tarinoi): Mie jo luulin, jotta joulu on tältä vuuvvelta ohi, mutta eippään ollukkaa. Heti pyhien jäläkkeen miulle nimittäin tuli postia - ihan omalla nimellä.

Miun hyvä kaveri, Iivariha, se oli pistännä kustin polokemmaan
ja miulle pakettii kiikuttammaan.

Oota sie Rottis nyt siinä sillä aikkoo ku
mie aukasen tään Iivarin kirjjeen.

Tiällähä on joululahja! 

Hieno pesukarhu (on vielä melkein ehjä)
ja kortissa terviisit koko porukalle.

Tänks kamu! Tää oli kyllä mieluinen lahja.

Ennen joulua myö käyttiin äipän kansa Iivarin luona kylässä. Jo oli tuas niin mukava nähä Iivarrii ja Äetiä. Tarkempi raportti vissiitistä löyttyy Iivarin plokista.

Joulutervehdys

HAUskaa ja MAUkasta joulun aikaa kaikille

kamuille palveluskuntineen!

Toivottelevat 

Tuure, Oskari ja Tyyne 

+ muu lauma

Vanha tuttu

(Tuure tarinoi): Sillon ku myös vietettiin sitä ihannaa viikonloppuu entisillä kotikulumilla nii myö tavattiin tuttujakkii. Meijjän majotuspaikassa oli vastassa tuttu kaveri: Otto. Myö ollaan Oton kansa hyviä kavereita ku ollaan usseempana kesänä oltu Oton vuoralaisina sen talossa.

Joo, tuttu kaveriha tää on, vaikka onnii uus tyylikäs kamppaus Otolla.

No, tervetulloo nyt sitte tuas. Työ tulittakkii iha isolla
porukalla tällä kertoo.

MITÄH! Onko teillä mukana kissahhii.
Toitta sitte kilippailijan miun revviirille.
No sovittaan sitte nii, jotta mie hallinnoin ulukotiloja
ja kilippailija suapi lainata miun talon sisätiloja.

Tuure tuu! Männään ranttaan tutkimmaan paikkoja.
Tiälä onnii vaikka mitä mielenkiintosta.

Ihana viikonloppu

(Tuure tarinoi): Uus viikonloppu on kohtsillään käsillä, mutta antakkeeha ku mie kerron minkälaista meillä oli männä viikonloppuna.

Perjantaina myö pakkauvuttiin koko porukka Hoppahopiaan ja lähettiin ajelemmaan. Vähän ennen Tuusniemmee Oskari ilimotti takapenkiltä, että suapi tulla pyyhkimmään. Oli niäten isompi hätä yllättännä kesken matkan. Äippä komenti isännän siivvuuhommiin ja yökkäili ite vieressä.

Lopulta myö piästtiin perille ja oltiinnii aika tutussa paikassa. Se oli se talo, jossa myö äipän kanssa on oltu muutamana vuonna lomalla ja on sielä Osku ja isäntähhii kerran olleet mukana.

Paras juttu oli kuitennii eessä seurraavana päivänä. Uamulla myö lähettiin meijjän kavereitten, Leilan ja Arton, kansa tuas ajelemmaan. Hoi kotvalleen ku olttiin ajeltu nii tulttiin semmosseen paratiissiin, jotten paremmasta tiijjä. Se oli semmonen käveleksimisalue, joku Patvinsuo se oli. Vuan oli ihanat maisemat ja metät. Ja hajut. Äippä tuummailkkii jotta on se ku pittää Savvoon lähttee, että Pohjos-Karjalasta löyttää niin ihanan paikan. Nytpähä paikka tiijjettään ja sinne männään uuvemmannii kerran.

Valjjaat näkkyy olevan piällä miten sattuu,
mutta ei tuo kyllä männöö haitanna.

Myö käyttiin semmosella purolla. Se oli
vähä niiku semmonen taikapuro tai
ainahhii näytti semmoselta. 

Äippä komens miut siihe sillalle posseeraammaan.
Leila-täti sano, jotta ei hää oo ennen nähty
jotta koira käskien posseerraa. Mitä tuossa
nyt on ihmettelemistä. Miehän posseerraan ku äippä
pyyttää ja se sannoo sitte kiitos ku on suanu kuvasa
otettua. Ja mie sua kuvvauspalakkion. 

Ja pitihä sielä matkan varrella vähän
keppihommijjakkii tehä.

Hiekkarannalla oli mukava hilipetellä....

.... ja sitä rantoo riitti

Jaavainnii, miulle että sitte retkimakkarroo
varanna. Elä nyt sitte näihen kansa. Hmph!

Löytöretki

(Tuure tarinoi): Meillä on äipän kansa rojektina ehtii meille hyvvii lenkurointimaastoja - mielellään tietysti semmosia missä vois olla vähä vappaammin. Tännään myö käyttiin tekemässä ensimmäinen tievustelu Kolmisopen metässä. Vaikutti aika luppaavalta, sano äippä. Yks paikka eli Vuorilampi käyttiin vasta tutkimassa ja sielä on vielä monta muutahhii paikkoo vielä tutkimatta.

Ensin vähä mietittiin, jotta alakaako ukkonen
tuas möyryämmään. Mutta lähettiin kumminnii.
Ja hyvä ku lähettiin - ei se tullu kumminkkaa,

Tiälä on kommeita kivvii vähä joka paikassa. 

No on kivaa on. Pittääkö sitä koko ajan kysellä.

Lampijahhii oli matkan varrella usseempi kappale
Mukava oli vähä turkkii kastella ku oli tuas
nii kehvelin kuuma.

Hyvä ku tiälä on välillä näitä puisia teitä.
Piäset siekkii kompuroimatta etteenpäin.

Mökillä

(Tuure tarinoi): Männä viikolla myö lommailttiin äipän kansa mökillä Polivijärvellä. Isäntä ja Oskari olivat kotmiehinä. Mökillä suattiin olla iha luonnonrauhassa ja hilijasuuvvessa. Mitä nyt äippä  miulle kälätti ku ei jaksanna olla koko ajan hilijjoo. Miunmielestä oisin kyllä voinu kuunnella vuan luonnnoniäniä.

Luonttoo suattiin tutkia ihan likeltäkkii ku esmerkiks äippää pisti ampiainen korvvaan ja mie löysin uuvven kaverin.

ÄIPPÄ! TUU KAHTOMMAAN TIÄLÄ ON JOKU HIRMMEE PETO.

Mie oon Tuure. Kukas sie oot ja mistä sie siihe vessan nurkalle tupsahit?

Mie oon lammaskoira, mutta ossoon mie näytellä lintukoirrookkii.

Sie oot kyllä aika pelottava ku auot tuolla tavalla  suutas siinä.

Pitäskö siun lähttee jo kottiis. Äitis varmmaan jo oottelloo.

Myö käyttiin mummin ja Tyynen kansa moikkoomassa sitä kivvaa
settää - sitä elläinliäkiäriä. Pistettiin kuulema rokotukset kunttoon.
Emmie vuan mittään rokotukssii huomanna. Luun se setä kuitennii
miulle anto evvääks. Tai kenen korva lie ollu, mutta hyvvee oli.

Mökillä myö harrastettiin äipän kansa lammelle
tuijottelluu. Sellasessa hommassa kuulema
sielu leppää - sannoo äippä.

Mikä ihana tuoksu tuolta leijjailloo nokkaan?
Et kai sie vuan, äippä, krilloo makkarroo?