lauantai 31. joulukuuta 2011

perjantai 30. joulukuuta 2011

Hahamaan tarinoita

(Oskari tilittää): Isäntäväki on monta kertoo ennen joulua hävinny isojen laukkujen kansa jonnekkii Hahamaahan. Ensimmäisen reissun jäläkeen tosin Hahamaa oli jonnii aikoo Nyyhnyyh-maa, sillä pari viikkoo isäntäväen kottiutumisen jäläkeen siellä tapahtu jottain ihan hirveetä ja vielä siellä samassa paikassa, mistä isäntäväki oli just kottiin piässy.

Nytkii ne tuas lähti ennen joulua ja jättivät meijät Tuuren kansa hoitajien hotteisiin. Jollain Finnairin siivellä tuntuvat mänevän, sillä Hahamaahan on kuulema pitkä matka. Tässä on se siipi.


Sammaan vanhaan paikkaan mänivät, missä olivat jo muutaman kerran aikasemmin olleet. Tuttu kissa oli tuas töissä hotellissa. Äippä sitä kuulemma aina yrittää jututtoo. Suomee se ei ymmärrä, mutta äipän ontuvalla kissalla olivat kuitennii suaneet muutaman ajatuksen vaihettuun.


Ruokavalio niillä kissoilla on vähän erilainen ku miulla kotona. Tässä tää vetelee jottain kekkosta iltapalaksi. Mie syön ylleesä kitekattia.



Vihaset linnut olivat muuttaneet Hahamaahan

Aikoo tappaakseen isäntäväki oli käynä kahtelemassa kaloja. Montoo kuvvoo äippä ei kuitenkaan ollu kerinnä ottoo, kun jo oli kamera särkynä. Vesitiivis kamera ei ollukaa ennee vesitiivis. Tässä kuitennii äipän ottama kuva jostain pii pii -paikasta.



Tää kuva ei oo äipän ottama vuan jostain netistä otettu. Tämmösen kalan se kuitennii väittää nähneesä usseempaankiin kertaan jossain Similanilla. Oli ollu vähän pelottavakkii, vaikka korreenvärinen olikii.

Liipasinkala eli triggerfish

Mistä lie hotellin siivoojatytöt tienneet, että isäntäväellä on meitä ikävä, kun pyyhkeistä olivat tämmöset viäntänneet.



Siellä hotellilla oli ollu yks päivä hiät. Tässä männöö morsiin jonkun helekutin ison elukan selässä. 

maanantai 26. joulukuuta 2011

Tassuveljien joulu

Onks nuo kaikki meille?


Mitä ihmettä tiällä on?


Oliks miulle muita paketteja?


Nää lammastossut on ainakin miun? Ai, ei oo vai?


Mistä se pukki ties, että tää on miun herkkua?

Haiseepa tämä paketti hyvälle. Ihan kissanmintulle.

Tää on helppo. Ei pitkään kirsu tuhise, kun on namit tuulensuojassa.


Elä sie pikkurakki puutu tähän. Äippä sano, että nyt on miun vuoro pelata.


Siellähän se nami oli!


torstai 22. joulukuuta 2011

Tiällä ollaan!

(Tuure tarinoi): Kyllä myö tiällä vielä ollaan hengissä ja hyvissä voimissa. Viime aikoina meillä Oskarin kansa on vuan ollut vähä työvoimapulaa sihteerikköosastolla. Meijän vaki sihteeri karkas joku aika sitten isännän kanssa jonnekin  Hahamaahan. Myö jiätiin Oskarin kanssa kotimiehiks. Ei meijän ihan yksinnään kuitenkaan tarvinna olla, sillä meillä kävi kotona ikiomat hoitajat. Kiitokset hyvästä hoijosta Jennalle, Satulle ja Jarkolle sekä mummille! Nii ja nuapurin mukavalle tätille ja setälle, jotka myös meistä huolehtivat hirmu hyvästi.

Hei, Osku, mitä nää on?

Nää on, pikkurakki, sellassii kapineita, että kun nää ilimestyy
näkyville niin isäntäväki häviää.


Miun pittää kuitenkii tunnustoo, että ens alakuun minnuu kyllä huolestutti aika tavalla. Sitten mie kuitennii tajusin, että ei meitä ehkes kuitenkaan oo hylätty. Kyllä ne immeiset tulivat aina takasin, vaikka välillä lähtivätkii jossain käymään. Ja isäntäväkikii osas tulla takasin kottiin, vaikka mie en niitä ollukkaa paimentamassa. Suattaa olla, että myö jatkossakkii voijaan piästee isäntäväki kulun piälle.

Miulla oli oikeestaan isäntäväen poissaollessa aika kivvookii. Mie sain yhtenä viikonloppuna touhuta yhellä mökillä ja käyvä piiiitkillä lenkeillä monta kertoo päivässä. Kyllä minnuu sitten väsyttikkii, kun lopulta mäntiin sisälle. Kaiken lisäks myö opeteltiin miun uuven personal reinerin kansa temppuja, joita oli mukava sitten isäntäväelle esitellä.

Satu-täti piäs yllättämmään kamerasa kansa

maanantai 21. marraskuuta 2011

Tuure ja ensilumi

(Tuure tarinoi): Tännään mie näin jottain sellasta, mitä mie en koskaan ennen oo nähny: Lunta! Vähäkö hienoo! Isäntä huokas, että tätä lajia on nyt sitten luvassa vielä lisseekii.


Teiniangstia

(Tuure tarinoi): Mie oon kuulemma murkku. Mie en siitä mittää tiijä, sillä Tuurehan mie olen. Korvatkii miulla on äipän mukkaan välillä vaan koristeena. Tiijä hänestä....  Nykysin vuan lenkillä ollessa on tähellisempeeki toimitettavaa ku äipän jorinoitten kuunteleminen; kamujen peemeilit pittää lukkee tarkkaan ja vastaukset kirjottoo joka puolen metrin välein.

Miulla on ollut vähän muitahhii kiireitä viime aikoina. Kerran mie makkailin sängyssä ja mutustelin ajatuksissani jottain rättii mitä isäntäväki tykkevväät sängyn piällä pittee

Ja siitä se ajatus sitten lähti....

Nyt on lelut pärreinä ja äippä kantaa selekä viäränä puruluita kaupasta.

Miullahan onnii nyt hienot uuvet hampaat ja pittäähän niitä nyt hyvä ihme kokkeilla. Eellä nähyistä todisteista huolimatta oon kuullu äipän kehhuu retostavan, ettei Tuure oo mittään tuhoja tähän ikkään mennessä vielä tehny. Isäntäväen kamppeisiin en oo koskenu (paitsi tuohon päivärättiin epähuomiossa) ja omilla leluilla mie saan leikkiä miten haluan. Niimpähän!

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Muuttoilmoitus

(Oskari tilittää): Meijän pesässä on viime aikoina tapahtunu sisäistä muuttoliikettä. Mie olen muuttanu.

Juu-ei, tää ei oo miun muuttokuorma. Mie vaan tässä varmistelen,
ettei äippä taas häippäse tietämättä moneks päiväks

Tässä on miun uusi residenssi

Mie muutin oma-aloitteisesti pikkurakin häkkiin, kun se ite
ei siellä käy kuin yöunille männessä kiäntymässä

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Paimenpoika

(Tuure tarinoi): Eilen myö pakkauvuttiin koko porukka (paitsi Oskari) autoon ja huristeltiin Kerimäelle.  Äippä oli jo muutaman kerran vihjaillu, että suattaa olla mukava päivä tulossa. Tällä kertoo se ei ollukaan viärässä. Kerimäellä mie tapasin kaikki pentuusajan mukavat ihmiset ja Funi-iskän. Ja sitten siellä oli nelikuinen Affa-likka, jota mie oon viimeks nähny, kun se oli ihan pikkuvauva. Nyt meillä mäni Affan kanssa jutut hyvin yhteen ja meillä oli kyllä älyttömän hauskoo keskennään. Mie sain myös kokkeilla paimentamista ja toisella korvalla kuulin, että ei kai se mitenkään huonosti ensikertalaiseks männy. 



Miun nimi on Tuure. Ruvettasko hommiin?


Junioriketju paimentaa

Välillä myö piettiin lakisääteisiä leikkitaukoja

Mitäs myö tälle tehtäs?

Lounaaksi nautin kakkaa. Hevonkakka oli hyvää!

Funi-iskä yrittää näyttää isommalta. Samankokosia myö kuitennii ollaan;
46 cm ja noin 13 kg.

ISKÄ! Elä kutita.

Affa oli kiva painikaveri, vaikka onkii likka.

Iskä, älä mee

maanantai 24. lokakuuta 2011

Mä oon malli

(Oskari tilittää): Äippä harjotteli ottamaan kuvia työpaikan kameralla. Arvatkeepa kuka oli mallina? No, mie tietennii.











Yritti se ottoo muutaman kuvan törkyturvastakkii, mut niistä ei tullu niin hyviä.




Ja sitten se otti kuvan vielä Siiristä.

torstai 13. lokakuuta 2011

Tuure 6 kk ja mieluisat vieraat

(Tuure tarinoi): Männä viikonloppu oli aika jännä. Mie täytin torstaina 6 kuukautta. Isäntäväki nakkas miut juhlimmaan koirahotelliin ja karkasivat ite jonnekin kartanoille. Ihan kivvoohan siellä hotellissa oli, suatan männä uuvestaankin. Oskari lommaili paratiisissaan eikä olis millään halunnu sieltä pois lähteä; kottiin lähtiessä marmatti kopassaan ja kotonakkii vielä vänisi, että miksei voinu jiähä paratiisiin pitemmäksi aikoo.

Puolivuotias

Pyhänä meillä kävi vieraita. Ette ikinä arvoo, kuka tuli minnuu kahtommaan: Rún-äiskä ja Apla-täti! Mie olin niin innoissani, että ens alakuun en osanna tehä muuta kun juosta häntä suorana pihhoo ympäri. Siskolikan emäntä oli just männä viikolla kerinny kehua, miten ihanan rauhallinen mie oon (siis siskolikkaan verrattuna). Kyllähän mie kuulemma oonkii, välillä pittää kuitennii revitellä.

Ensin myö vertailtiin äiskän kanssa purukalustoja


Äiskä, kato! Yhellä jalalla

Päivää, Apla-täti


Sää oot jotenkin tutunnäköinen. Ollaanks me joskus tavattu?

Äiskä vei lapselta lelun

Kiitokset myös Tuulalle ja Elsalle käynnistä. Mukava oli nähdä ja tavataanhan taas.