sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Tuulta ja aurinkoa

(Tuure tarinoi): Tänä pyhänä oli kerrnannii aurinkoista, mutta tietennii tuuli jotta meinas turkki piältä lähttee. Myö lähettiin kuitennii äipän kansa montulle eli Pihkkainmäkkeen.



Mie jäin vahtimmaan talloo. Pittäähä se jonkun
sehhii homma hoitoo.

Äippä, miks sie aina halluut näitä kivvii kuvata?
Miulla ois tässä vähä muitahhii mänöjä.

No, nyt alako jalaka nousemmaan. KATO ÄIPPÄ! Kahella
tassulla tässä männään.

Passikuvaks muuten hyvä, mutta tukka on pahasti.

Aika ovela veto, äippä. Meinas männä kasvisruuvvan
puolelle tää välipala.

Tässä on tainna puput temmelttee. Ainahhii siltä
vähä haiskahttaa.

Oiskohan niitä vielä huudeilla, jotta piäsis kunnolla
juoksemmaan ja huuvattammaan äippää.

Tuuloo nii, jotta turkki meinovvaa piältä lähttee....

.... ja aurinkokkii paisttaa jotta silimmiin koskoo.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Posetuksia pyhäpäivän ratoksi

(Tuure tarinoi): Männäviikkoo eellisellä viikolla isäntäväki oli vappailla. Se tarkotti miulle ja Oskulle normmaalisesta erilaista ja kivvaa viikkoo. Ensin tuli entisen pesän nuapuri Masa-setä meitä hoitammaan ja viikonloppuna mie olin kavereitten kansa mökillä Polovijärvellä ja Oskulla kävi kotona oma palavelijatar.

Tänä viikonloppunakkii oli vaihtelluu - ainahhii säihen puolesta. Eilissäpäivänä tuli lunta vaakasuorassa. Tännään paisto sitte aurinko ja sehän tarkotti sitä, jotta myö lähettiin pitkästä aikkoo montulle juoksentelemmaan.



Vieläkö pittää pitkkään posettoo?
Juoksujalakkoo jo kutkuttaa.

Ja en muufen ota fvripsiitä pois suufta vaikka miten
mänifs kuvaelmafs ja tutkielmafs pilalle.

Tiällähä tuulookkii nii jotta korvat piästä lähtöö

Yritä nyt jo piättee mitenkä päin miun tässä pittää olla.
Meillä jäi isännän kansa vripsiin heitto kesken.