Kevyesti kohti kevättä

(Tuure tarinoi): Äippä pittää koko mualiskuun kesälommaa ja se uhos, jotta lomalla lähtöö mökistä tavarroo ja paljo. Miulla ei kuitenkkaa käyny pienessä mielessäkkää, jotta se koskis myös minnuu.

Päivä alako männä pielleen jo heti uamusta ku isäntä unohti antoo miulle uamupalan. Onneks Oskari toi miulle omasta kupisttaan kalakuution, jonka äkkiä horasin tuulensuojjaan. Tänks, kaveri!

Tuure: Minnekkä myö nyt ollaan mänössä?
Kulhoon? Onttollaan?
Äippä: Eekäku, nyt lähettään sinne, missee
on se kiva Mika-setä, josta sie tykkeet.

No, ei nukuta yhttään. Vastaha myö herättiin. Se Mika-setä
on kyllä kiva. Se tuas pyys minnuu jiämmään tänne maskotiks.

Vähähä tuo ramassoo. Voisin mie pienet
tirsat tässä joutessani ottoo.

 Kaksi tuntia myöhemmin kulkusia keveämpänä....

Äippä: Tuuureee, lähettäskö myö jo kottiin?

Mitäph? Mikä mua mikä planneetta?
Kottiinko - voin lähttee ku tassut löyttyy alle.

Ollaanfo myö jo kotona? 

Mää sie ilikiö-äippä muualle. Myö ollaan nyt Oskun
kansa tässä iha keskennää.

Joojoo, on hieno puku. Ja en hoijja ite huavvoo - paitsi sillon
ku et oo näkemässä.