(Tuure tarinoi): Miullapa olikii ensimmäiset synttärijuhlat. Synttäripäivä oli aika jännä: ensin pöristeltiin imurilla (en tykänny), sitten käytiin koirapuistossa (tykkäsin). Siellä puistossa oli yks (tai siis kaks) toinenkii lammaspaimen (joku enklantilainen). Mie yritin vaihtoo sen kansa näkemyksiä paimennushommista, mutta sillä Onnilla oli niin kova vauhti piällä, ettei keskustelusta tullu mittään. Jottain omia juttujjaan se kyllä koko ajan hölis kovvaan ääneen, nii että minnuu rupes vähän jänskättämmäänkii.
Kotimatkalla myö napattiin mummi kyytiin. Ja kottiin tultua alako juhlat! Ensin mie sain mummilta lahjan ja kortin ja sitten söin lounaaksi synttärikakkua. Heti syönnin jäläkeen tuli lissee vieraita ja juhlat eikun parani. Mie kävin jokkaisen vieraan kansa juttelemassa ja pusuttelemassa, sillä pittäähän vieraitten viihtyvyyvestä pittee huolta. Ihmisväen juuvessa kahvia, mie vetäsin pöyvän alla päikkärit. Sitten kun ne oli suanu tarpeekseen siitä kahvin ryystämisestä, mie esitin ohjelmaa. Satu-tätin kansa myö näytettiin temppuja ja pelattiin älypelillä. Oli muuten kivat juhlat!
|
Miun juhlissa oli kaks kakkua |
|
Ihmisväen kakussakin oli koiramainen tunnelma |
|
Miunkii synttärikakku maistu hyvälle |
|
Ois maistunu varmaan Oskullekin.... |
Äippä käskee kiittämään kaikkia vieraita yhteisesti ja erikseen. Kiitos, kamut!
Olipas sulla kivat juhlat ja hienot kakut. Yhtäänkö et jättänyt Oskarille? Voivoi... no jätit kumminkin? Tai sitten Osku sai kermoja ihmisten kakun päältä!
VastaaPoistaTuure: Ite söin oman kakkuni! Äippä on keksiny sellasen säännön, että Osku ei saa syyä koiranruokaa. Silti se varastaa joskus miun ruokia. Nii, ja mie huomasin, että se oli käyny miun lahjaluuta näkertämässä sillä välin kun mie olin ulukona isännän kansa. Oskulla on kuulema parin viikon piästä omat synttärit, jollon se saa sellasta herkkua, mitä mie en saa.
VastaaPoista