(Oskari tilittää): Niinku on aiemminnii ollu puhetta, isäntäväki juoksoo koiran kansa pitkin mehtiä. Nyt ne on tuas löytäny uuven paikan. Miulle ja Tyynelle ne sitte kantaa sieltä vaikka mitä roskoo - virikkeeks muka.
 |
Varsinainen kukkaispoika. On sentään
älynnä litsata rehut käpäliisä.
|
 |
| Näitä se äippä kantaa kottiinnii haisemmaan. |
 |
| Mitä lie villoja - ei voi kissa tietää |
 |
| Vettähhii sielä metässä muka on. |
 |
| ELÄ HAISTELE SITÄ! Luuloot vielä, että meitä kiinnostaa. |
 |
No, mikä tää nyt sit muka on? Kissankäpälä?
Elä kehtoo narrata vanahaa kollia.
|
 |
| Nyt ollaan niiku ei oltaskaa - ikkäänku meitä ei mehästä raijatut rehut kiinnostas yhtään |
Männä viikolla äippä kävi Tuuren kansa metässä kahestaan. Eilissäpäivänä kun mänivät uuvestaan, nii koiran valjaita ja liinaa ei löytynnäkkää auton takakontista. Hömelö äippä oli unohtanu ne mehtään. Onneks reilut immeiset olivat nostanneet ne puunoksaan killummaan. Siinäpähä pesseytyvät samalla.
Onneksi on noita reiluja ihmisiä!
VastaaPoistaNo, niin on! Hetken jo harmitti, että kauppaanko on lähdettävä etsimään metsä/uikkarivaljasta Tuurelle.
PoistaKiva nähä kuvii teistä kaikista! Kiinnosti kumminkin vähän ne rehut? Semmosen normaalin verran, kolme sekuntii? Saman verran kuin muakin noi ulkoa tuodut roskat...
VastaaPoistaTyynee meinas kiinnostaa, onneks sain sen komennettua ruotuun. Kolme sekkaa on sellanen kiinnostuksen keskiarvo jos valmiiks eteen kantaavat. Ite jos löytää roskan tai langanpätkän niin sillähän leikkii vaiks miten pitkään.
VastaaPoista