sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Plokin tarina

(Tuure tarinoi): Myö suatiin Iivarilta huaste, jossa yllytettään kertommaan meijän plokin tarina. Tästä se lähtöö.... Äippä ei ennee muista, horisko ku on, mitenkä se ossautu ensimmäissiin kissaplokiloihin aikonnaan. Joka tappauksessa se oli jo tovin ennättännä viihyttee ihteesä etupiässä kissoin kirjottamilla plokeilla. Vuona 2011 alkako sitte ittee ajatus, jotta jospa sitä itehhii laittas plokin pystyyn.

Ku mie synnyin Kerimäillä kevväällä 2011, äippä
ajatteli, jotta voisha tuota ruveta asjoita pistämmään
ylös ku uus eläjä meijän huusholliin tulloo.

Oskarilla oli vielä Siirrii ikävä eikä se
ainakkaa riemusta hihkunna ku kerrottiin,
jotta pentu tulloo talloon.

Meistä tuli kuitennii iha hyvä kaverit.

Osku oli just tottunna ajatuksseen että meitä on kaks....

... ku vessaremontin kylykijäisenä meille
tuli sitte uus pentu - Tyyne

Hirmmeen noppeesti Tyyne kuitennii soppeutu meijän
laummaan. Oskarihhii tyyty ossaasa ja hyväksy uuven memun
(=meille muuttajan). Äippä lupas, jotta uusia pentuja
ei meille tule - ainakkaa Oskun elinaikana.

Erityisesti Tyyne tykästy kuitennii minnuun,

,...vaikka kyllä se Oskaristahhii tykkäs iha hupona.

Nii myö elettiin sopusasti ja onnellisesti monta vuotta.


Sitte Tyyne tuli yhenäkin hulluks ja
hyökkäs iliman etukätteisvarotuksia Oskarin kimppuun.

Sitä sitte porukalla ihmetelttiin, jotta mikä sille nyt tuli.

Asia suattiin kuitennii sovittuun ja kaikki oli tuas hyvin.
Kunnes kuukauven piästä Tyyne teki saman homman uuvesttaan.

Sillon Oskarilla tuli mitta täytteen ja se muutti saunnaan
asummaan eikä halunna tulla sieltä poikkeen.

Tyyne muuttikkii sitte mumollaan, jossa
sillä ja mummilla on älyttömän kivvaa
keskennään elellä. 
 Tyynen muuton jäläkeen Oskarikkii uskalti tulla pois saunasta ja elellä rauhassa niinku ennennii. Tai ehkes enemmän syliaikoo tulloo ku ei oo nii monta rapsutuksenvajjauksessa olevvaa äipän syliaikoo jakamassa. Hauevö, loppu hyvin, kaikki hyvin. Sen pituinen se.

11 kommenttia:

  1. No olipa hyvä satu! Nätit kuvat ja kaikki. Ja onnellinen loppu! - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
  2. Voe miten mahottoman hyvä tarina teejjän plokilla! Kyllä olj sittä hyvästi ja haaskasti kerrottu :) Tuo memu oljllii sittä iha uutta :D
    Ollaan myö tätä jo meleko kaavvan seorattu ennenku ensmäesen kerran ies kommentoetiin.Niinku on taenna puhettahhii olla jo.Ja tykätty on kyllä kaaheesti. Oljpa mukava ku äeppäs piäs siitä ulukomualaesesta erroon sielä työmualla ja jooti sihteerjhommiin. Kyllä pistit kuomahyvä hyvän jutun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii olikkii hyvä, jotta se ukko mäni kottiisa sinne Mansesterriin. Toipumisseen ois tarvinna yhen ylmiäräsen päivän viikonloppuun eikä vuan tunnin. Tää plokin pito on välillä kovvoo hommoo, mutta plokikamut on sevverran mukaavvii, jotta aina sitä yrittää muutaman sanan meijän metkuja tänne ruapusttoo.

      Poista
  3. Párek ja Palvelijatar25. lokakuuta 2015 klo 19.27

    Hieno tarina, hauskasti kerrottu kivalla murteella. Olisi ollut sääli, jos olisi jäänyt kertomatta. Ja Tuure, sinä olet niin suloinen tuossa pentukuvassa, kuten myöhemmissäkin. Veikeä karvakuonojen kolmikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokssii vuan kovasti kehuista - niistä tuli meille hyvä mieli. Vaikka ite sanonnii nii kyllä mie aika massahurmooja pentusena olin. Ja tykättään miusta eelleennii. Isäntäväki aina sannookkii, jotta miulla on enemmän kavereita ku niillä.

      Poista
  4. Tykkäsin kovasti tarinasta, ja pentukuvathan... Ne aina :-)))))

    Jännä mikä sille Tyynelle tolleen tulikin. Mutta hyvä että teillä on paikka mihin laittaa ongelmaisempi kisu. Nyt yyvä elämä kaikilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miun mielestä nuo pentukuvat on vähä noloja, mut ihmiset tykkeevät. Tyyne on jaksana pitkän aikoo tosi hyvästi ja sen tautta ei oo tarkemmin lähetty ouvon käytöksen syytä selevittelemmään. Viimeks toisella ellillä rokotuksilla käyvessä äippä vasiten otti puhheeks tään Tyynen ouvon käytöksen. Se liäkär heitti kehhiin semmosen ajatuksen, jossa jospa oissii ollu jottain lievvii struvviittikivvii Tyynellä sillon. Sano vielä, jotta kai se nyt ketä tahasa suututtas, jos kivet rakkova ruapivat. Äipän mielestä se voissii olla aika lookinen selitys. Voinnin puolesta Tyyne ois valamis tulemmaan kottiin takasi. Osku ei kuitenkkaan oo vielä antana Tyynelle anteeks eikä äippä halluu väenväkisin vanahoo kollipoikoo kiusata. Tyyne ja mummi viihtyyvät nii hyvin keskennään, ettei niitäkkään nyt ruahtis erottoo. Tällä hetkellä tää on tämmönen vin-vin jutska.

      Poista
    2. Hyvän kuuloinen vin-vin!
      Mutta Tyyne on sitten parantunut ihan itsekseen, olipa sitten sturviitti tai mikä?

      Poista
    3. Tyyne sai silloin vuosi sitten parin viikon antibioottikuurin, jolla tilanne ympäristönvaihdoksen tukemana rauhoittui nopeasti.

      Poista