sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Oskari-viikko

(Oskari tilittää): Männä viikolla Oskareita tuntu mänevän ja tulevan. Ensin jossai kaalassa Oskareita mäni millon kenellehhii ja millehhii ja loppuviikosta ilimotettiin, jotta Ruottinmualle on tullu rinssi - Oskari sehhii.

Minnekkää en oo männy enkä tullu. Iha oon kotona ollu niinku normmaalisestikkii.

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Normihommia

(Tuure tarinoi): Meillä on viime viikot eletty iha normmaalisesti; isäntäväki on käynä töissä ja myö on Oskun kansa tehty omia hommia.


Monesko saas nuttu meillä on tässä männeillään?

Kuuvensaan raja alakkaa männä rikki. Huoh!

Viikonloppusin mie käyn juoksemassa pompin kansa.

Tää on samalla kuntosalireeniä.

Kahakätteen...eiku käpssään

Opitko pomppi olemmaan vai pittääkö vielä punalttoo?

Puuhommia tietennii...
 
Pakollista posettamista


Äipän kamerakokkeilujen kohtteena


sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Hyvää ystävänpäivän iltaa

(Tuure tarinoi): Meillä on ollu viime aikona nii paljo tähellistä tyhjäntoimittamista, jotta ei oo ennätetty tänne plokkiinkkaa mittää kirjottoo. Viime viikonloppuna meillä oli vuan Oskari kotmiehenä ku isäntäväki liiretti jossain Hesas ja Mansessa. Mie olin Tassuparkissa lommailemassa.

Vaikka niihä tuo on tämähhii viikonloppu männä hujahtanna iha ite eestää,  vaikka ollaannii koko porukka oltu kotona. Metässä on senttään muistettu käyvä ja tännään käyttiin ystävänpäivätervehyskäynnillä Tyynen luona. Myö viettiin sille kortti, johon äippä leikkeli meiltä pojilta karvoja hajuterveisiks. Oskari oli aika tyrmistyny parturoinnista, mie en niinkkää. Tyyne näytti kyllä tykkeevän terviisistä; haisteli tarkasti ja löhähti sitte kortin piälle makkoommaan. Mummi sano, jotta siinä onnii Tyynelle pitkäks aikoo tutkimista siinä kortissa.

Saimpa miehhii posttii iha omalla nimellä: Kamunpäiväkortin miun kamulta Iivarilta!

Mikähä tötsä täähhii lie?

Jaa.. tää onnii korttiteline. Ja kortti hajahttaa iha IIVARILTA!     


Iha kortin oli kamu laittanna. Sese aina muisttaa.
Hyvvee ystävänpäivvee vuan kaikille kamuille!

lauantai 30. tammikuuta 2016

Kadonneen pompin mysteeri

(Tuure tarinoi): Tännään miulla oli reenilauvantai. Myö käyttiin Kulhossa päivälenkillä ku oli nii hyvä ilima. Lunta oli nyt jonnii verran enemmä ja lenkistä tulihhii kuntosalikäynti. Pomppi oli tietennii mukana ja sille meinas käyvä parihhii kertoo köpelösti. Sevverran kova oli reeni jotta mie olin lenkin jäläkkeen iha poikki ja kotona heittäyvyin heti potslojolleen.

Tyyliä on... vai mite se meni

Reenatessa tulloo hiki

Kohta männöö lunta silimmään

Reenissä yks harjotus oli pupuloikka


Loppuhiet otettiin rinnejuoksussa.
Alamäki männöö sutjakasti...

... ylämäissä joutuu tosissaan tekemmään hommia

ISÄNTÄ! Äkkiä appuun, pomppi hävis.

Jonnehhii tuonne se mäni...

Löysit sie sen pompin?

maanantai 25. tammikuuta 2016

Tarkenee

(Tuure tarinoi): Miulla oli älyttömän mukava viikonloppu. Pitkästä aikkoo piäsin piästelemmään täysillä. Löyvettiin sattumalöyvöksenä Kulhosta uus paikka, jossa käyttiin niin lauvantaina ku sunnuntainakkii pitämässä hauskoo.



Viikkosotalla piti vuan tuvassa turottoo ku oli nii kylymä.  







JIIHAU!!!!





Jaksaa, jaksaa, isäntä

Tässä siulle pomppi. Heitä uuvesttaa!

Lumessa möyrriissä mäni piru silimmään
Olipa kivvaa eikä kylymäny yhttään



lauantai 23. tammikuuta 2016

Lihava poika

(Oskari tilittää): Meille muutti kesällä yks lihava poika. Talavisin se ei viihy yksin ulukona nii se on pyörinnä meillä sisällä millon missää.

Äippä, mitä tiälä on tapahtuna miun päiväunniin aikkaan?

Kohtaha tässä ei uskalla silimijjään ummisttoo...

... ku lihavat pojat vallottaa miun revviirin.

lauantai 2. tammikuuta 2016

Pakkaspäivän yllätys

(Tuure tarinoi): Tänne meillepäinnii on nyt tullu talavi. Lunta ei kyllä paljo oo, mutta pakkasta sitähhii enemmän. Tännään lähettiin ulukkoilemmaan Onttollaan. Äippä vynttäs miulle ihan pompan piälle ku viimeks olin kuulema valitellu, jotta kylymmää.

Lenkiltä poislähttiissä aikailin autolle tulon kansa ku ei ois huvittanna vielä lähttee. Äippä siinä sitte houkuttelemmaan, jotta alaha tulla nii lähettään Satun ja Jarkon luo. Uattelin jotta tuas se huijjovvaa niin ku normaalisestikkii. Vuan eikö mitä! Tällä kertoo se ei huijannakkaa ja myö iha oikkeesti mäntiin auttammaan Sattuu ja Jarkkoo karjalanpiirakoihe syönnissä. Miekkii sain oman piirakan ja hyvvee oli. Sielä huushollissa on kyllä aina tarjoilut kohillaan - koirillehhii.

Tuasko se komentaminen alakkaa...
Tää ois ihan niiku tseen

Silimät auki, kieli ulos

Isäntä! Sano sille, jotta jatkettaan jo matkoo.

Mitä korvista?

Joko kelepovvaa?

Voitasko jo jatkoo matkoo korvani
osottamaan suuntaan?