Eikä siinä vielä kaikki! Sen jäläkkeen isäntäväki kävi miun huonneen kimppuun. Ensin kampetta kannettiin huonneesta ulos ja sitte kaikki huonekalut, paitsi miun vahtipalli, muuttivat paikkoo ja lattiahhii pyihittiin jollain pahanhajusella. Melekein en uskaltanna ennää ommaan huonneesseen männäkkään sen riehumisen jäläkkeen.
Yks hyvä sivuvaikutus hillumisella kuitennii oli. Äippä teki luulöyvön miun lelulaatikosta.
 |
| Nää kaikki on miun - näitä että varasta, harakat varsinkaa. |
 |
| Mahoton ku onnii hyvvee! Äippä tuumi, jotta luita kannattaa näköjjään muhittoo muutama vuos lelulaatikon pohjalla nii jo alakkaa ne koiralle kelepoomaan. |
No ymmärsihän se teidänkin äippä miten luiden kanssa pitää menetellä. Mitä vanhempi sitä parempi. Ja välillä kun ehtii käydä hautaamassa jonkun pihalle niin ah, sitä riemua kun sen multaisen ja maistuvan tuo sisälle. En tosin ymmärrä mitä varten ihmiset aina siinä vaiheessa haluavat sen luun itselleen ja vievät pesuun....Höh! Mukavaa lomaa perheen kanssa! Toivottavasti ovat jo työt tehneet, että ehtivät teitä siellä rapsutella. t. Eka
VastaaPoistaTerve, Eka, mukava ku löysit meijän plokkiin. Mie en niät oo älynnä vielä luita hauvata pihalle. Pittääpä ruveta miettimmään sitähhii vaihtoehtoo. Jos ne luut toillaannii maistusivat sitte paremmilta.
PoistaKyllä ee tuommonen riehuminen oo hyväks! Siinähä on sotkettu nyt se sinun oma järjestys. Ja nenäjjälettii.
VastaaPoistaHirvee homma sulla suaha tuas kaekki kohilleen.
Kyllä ne semmoset pitempään kypsytetyt luut maestuu parraemmalle :) Minen ymmärrä minkätähe tuo meejjän luupolliisi niitä on het roskii viskomassa ku silimä välttää!
Annaha olla ku äippä männöö tuas töihi, sitte miulla on aikkoo järjestellä huonetta oman maun mukkaan ja taitteilla nenäpiirrustuksii lassiin.
Poista