Kadonneen pompin mysteeri

(Tuure tarinoi): Tännään miulla oli reenilauvantai. Myö käyttiin Kulhossa päivälenkillä ku oli nii hyvä ilima. Lunta oli nyt jonnii verran enemmä ja lenkistä tulihhii kuntosalikäynti. Pomppi oli tietennii mukana ja sille meinas käyvä parihhii kertoo köpelösti. Sevverran kova oli reeni jotta mie olin lenkin jäläkkeen iha poikki ja kotona heittäyvyin heti potslojolleen.

Tyyliä on... vai mite se meni

Reenatessa tulloo hiki

Kohta männöö lunta silimmään

Reenissä yks harjotus oli pupuloikka

Loppuhiet otettiin rinnejuoksussa.
Alamäki männöö sutjakasti...

... ylämäissä joutuu tosissaan tekemmään hommia

ISÄNTÄ! Äkkiä appuun, pomppi hävis.

Jonnehhii tuonne se mäni...

Löysit sie sen pompin?

Tarkenee

(Tuure tarinoi): Miulla oli älyttömän mukava viikonloppu. Pitkästä aikkoo piäsin piästelemmään täysillä. Löyvettiin sattumalöyvöksenä Kulhosta uus paikka, jossa käyttiin niin lauvantaina ku sunnuntainakkii pitämässä hauskoo.

Viikkosotalla piti vuan tuvassa turottoo ku oli nii kylymä.

 

 

JIIHAU!!!!

Jaksaa, jaksaa, isäntä

Tässä siulle pomppi. Heitä uuvesttaa!

Lumessa möyrriissä mäni piru silimmään

Olipa kivvaa eikä kylymäny yhttään

Lihava poika

(Oskari tilittää): Meille muutti kesällä yks lihava poika. Talavisin se ei viihy yksin ulukona nii se on pyörinnä meillä sisällä millon missää.

Äippä, mitä tiälä on tapahtuna miun päiväunniin aikkaan?

Kohtaha tässä ei uskalla silimijjään ummisttoo...

... ku lihavat pojat vallottaa miun revviirin.

Pakkaspäivän yllätys

(Tuure tarinoi): Tänne meillepäinnii on nyt tullu talavi. Lunta ei kyllä paljo oo, mutta pakkasta sitähhii enemmän. Tännään lähettiin ulukkoilemmaan Onttollaan. Äippä vynttäs miulle ihan pompan piälle ku viimeks olin kuulema valitellu, jotta kylymmää.

Lenkiltä poislähttiissä aikailin autolle tulon kansa ku ei ois huvittanna vielä lähttee. Äippä siinä sitte houkuttelemmaan, jotta alaha tulla nii lähettään Satun ja Jarkon luo. Uattelin jotta tuas se huijjovvaa niin ku normaalisestikkii. Vuan eikö mitä! Tällä kertoo se ei huijannakkaa ja myö iha oikkeesti mäntiin auttammaan Sattuu ja Jarkkoo karjalanpiirakoihe syönnissä. Miekkii sain oman piirakan ja hyvvee oli. Sielä huushollissa on kyllä aina tarjoilut kohillaan - koirillehhii.

Tuasko se komentaminen alakkaa...
Tää ois ihan niiku tseen

Silimät auki, kieli ulos

Isäntä! Sano sille, jotta jatkettaan jo matkoo.

Mitä korvista?

Joko kelepovvaa?

Voitasko jo jatkoo matkoo korvani
osottamaan suuntaan?

Pupunkerruukone

(Tuure tarinoi):  Myöpä olttiinnii tännään äipän kansa Onttolassa. Ja että kyllä ikuna arvoo, mitä sielä tapahtu. MIE AJOIN PUPUVA!!!! Iha oikkeeta, valakosta pupuva, joka oli isompi ku meijjän Oskari. Ainahhii minnuutin ajoin. Sitte piti lopettoo ajaminen ku äippä kuhtu minnuu. Tästä tappauksesta ei kuvvii oo, vaikka äipällä oli kamera kaulassa. Se ku vuan hölömönä toljotti kahttoo meijjän perrään, siis miun ja PUPUN.

Kyllä sitte muuten kamera laulo, mutta ei vaan sillon ku ois pitäny ikkuisttaa miun tähtihetki.

Jäkälät on aika vinkkeennäkösiä kuvattavia.

Kanava ei ollunna vielä jiässä. Veen pinnalla leiju
tuommonen vähä uavemainen usva. 

Ja putken vaihto. 

Äippä, minnuu kylymmää...

... ja tuola ammuttaannii jollain isolla vehkkeellä.

Kyllä yksinkertainen on kaunista.

Vieläkö pittää posettoo...

No, siinä siulle posetus. Nyt paa ne putket pois ja
ala heittee miulle keppii.

Kameraharjoituksia

(Tuure tarinoi): Tännään tiällä meilläpäinkkii paisto aarinko ja muahii on tuas valakosena. Eli eiku auttoon ja mehttään harjottelemmaan uuven kameran käyttövä. Ja mie piäsin vappaana viilettämmään, ainahhii välillä....

Mie niin arvasin tään! Tuure, määppä tuohon.
Tuure, ooppa siinä. Piä nyt niitä korvia hyvästi...

Äippä! Eikö myö voitas jo lähttee kottiin.
Kylymähhii alakkaa olla ja näläkä.

Tuure, katoppa ku tiällä on ollu pupuja

Pupuja! Missä pupuja? Ei lähetä vielä...

Lahjoja

(Tuure tarinoi): Mie olin ilimmeisesti vuuven mittaan ollu vahinkossa kilttinäkkii ku sain eniten joululahjoja meijjän laumasta. Sai se Oskarikkii lahjoja. Sen paras lahja eli haukivile on jo kyllä tuulensuojassa.

Eilissäuamuna niäten suattiin kahet uamupalat ku isäntäväki herräyty eri aikkoihi. Vähä myö ihmetelttiin, mutta ei sanottu mittää ku uatelttiin, jotta joulunaha kuuluuhhii syyvä vähä enemmä ku normmaalisesti.

Paketti Tyyneltä! Mitähä tiälä on?
Hyvältä ainahhii hajahttaa.

Mikä kikkare tää oikkein on?

Oli suti tahi pensseli, mutta hyvvee on.

Eilissäiltana meillä soi ovikello. Sielä olihhii Iivarin äetin vävy, joka oli lähtennä Iivarin joulutervehystä miulle ihan kotiovelle asti tuommaan. Kiitoksia vuan kovasti!

Mitä ihmettä tiälä oikkein on?

Keh, toinen paketti... ja korttihhii.

Mittee se Iivari nyt... nuin paljo kaikkia hyvilöitä.
Ai, suan iha valita kumpi pussi aukasttaan ensin.

Tiijän, tiijän... yhen suan vuan ottoo. Muistappa itekkii
seurraavan kerran ku suklaatirasian kantta auvot,
jotta yhen suat vuan ottoo. Niimpähä!

Tänks, Iivari-kamu. Näistä lahjoista riittää illoo pitkäks aikoo.

Isäntäväki oli käskennä pukin tuommaan miulle tämmösen
ketun ku ollaan kuulema iha samiksia.

Tään häntä rapissoo mukavasti ja siitä on hyvä vähä
punalttoo ja ravisttoo. UUUPS!

Hohhoijjaa ku alako yhenäkin väsyttämmään,
leppuutannii leukooni tässä siun hännän piällä.
(Ei kerrota äipälle, jotta hänttää tuli jo aika iso palakkeenkieli)